Tuntui hyvältä idealta suojakäsitellä kattokangas ennen talvea, mutta juuri nyt mulla ei ole sopivaa lämmintä sisäpaikkaa, jossa aine saisi tekeytyä ja asettua ja kun asia nousi puheeksi kaiman kanssa, totesin että fokit, tää ei muutenkaan ole sitä mukavinta touhua autojen parissa, joten tehköön hän joka homman osaa.
Hetken iteroinnin jälkeen tulin siihen tulokseen, että auto on menossa puunausammattilaiselle käpisteltäväksi ja totesin, että turhaan minä sitä pesen, joka tapauksessa kaima joutuu vähintään katon puhdistamaan kuitenkin. Lisäksi listalle valikoitui uusintapinnoitus tuulilasille, sisustan puhdistus ja nahkasisustan mehiläisvahaus. Eilen kävin viemässä auton hyväiltäväksi ja tänään kävin hakemassa. Perskuta, otin jopa kameran mukaan, mutta kun hain auton kesken töiden ja oli duunista hässäkkä päällä, jäi kuvaaminen väliin. Illalla taas tuli jo pimeä, eikä se tietty enää yhtä puhdas ole kuin juuri puunattuna.
Mutta koska raskaan työviikon jälkeen on hyvä idea tehdä jotain mukavaa ja rentouttavaa, peruutin TVR:n ulos tallista ja ajoin pikkuykkösen sisään, kannoin mukaan postikustin eilen tontille roudaamat paketit. Olin nimittäin renkaita - tai oikeastaan jo polttimoita - vaihtaessa todennut, että etujarruissa alkaa olla ikävästi kulumaa. Tunkkasin siis keulan ylös, nappasin etupyörät irti ja juttelin auton kanssa vähän jarruista.
Lähtötilanne näytti tältä:
Tarkkasilmäiset huomaa tunkin joka näyttää olevan ylhäällä, mutta auto ei kuvassa enää ole sen varassa vaan kunnon pukeilla.
Ekana löysäsin satulan tukiraudan kiinnityspultit, sen jälkeen tuikkasin 5mm kuusiokoloavaimen satulan välistä jarrulevyn jäähdytysripojen väliin pitämään levyä paikallaan ja avasin levyn kiinnitysruuvin. Tämän jälkeen ruuvasin satulan pultit irti asti ja pyöräytin satulan jarrukilven päälle lepäämään. Levy pois ja vinkalla puristaen satulan mäntä sisään. Uusi levy sijoilleen ja tukiraudan putsaus sekä liukutappien rasvaus. Tukirauta satulan kaveriksi, palat satulaan sijoilleen ja koko paketti omalle paikalleen sekä pultit kiinni ja pyörä paikoilleen. Sama toistaen toiselle puolelle.
Levyiksi löytyi Saksasta edukkaasti (120e) EBC:n Turbogroovet:
Palat tilasin Latviasta, mutta lähtivät silti Saksasta. No, ei se mitään, paketti sisälsi sitä mitä pitikin, Ferodo Racingin FDS-sarjalaiset n. 110e hintaan toimituskuluineen:
Nää on pykälän kevyempää sarjaa kuin klassiset DS2500:t, jotka pärjää jo aika hyvässäkin ratamenossa, mutta kuitenkin Racing -puolelta eli järeämmät kuin ns. vakiopalat. Odotusarvo siis on, että auto pysähtyy kiltisti riippumatta siitä, onko alla kolmosmotari, Saksan autobahna vai Ahveniston moottorirata, kun en ihan nopeimpien kuskien joukossa kuitenkaan ole.
Tein kuitenkin virheen siinä, että ajattelin voivani hyödyntä olemassaolevan kulumisanturin, kun ei se vielä huutoasteella asti ole. En voi, koska se pirulainen murtui paloja irroittaessa, joten taidan tilata uuden. En minä sitä juurkaan tartte kun noita muutenkin vilkuilee kahdesti vuodessa, mutta tulevaisuuden omistajalle on kohteliaampaa että varoittimet on kunnossa.
Vielä oli vanhassa palassa pintaa, mutta kyllä aika hyvin oli kulunutkin. Yllä orggis, alla Ferodo:
Koeajolla autosta oli kadonnut äänimaailmasta pieni laahaus, johon hiljattain kiinnitin huomion. Lisäksi viimeisetkin jarrutärinät vaikuttavat häipyneen ja jarrutuntuma on aivan mahtava - jalan alla tuntee tasan tarkkaan, miten jarru puree ja käytös on looginen sekä helppo. Jälleen lisää ajamisen iloa - tää on vanhan auton kanssa huikeeta, kun voi tuntea miten auto paranee puuhaillessa
. No, sadekeli ja talvi kertoo, miten toimivat märällä ja kylmällä, mutta odotusarvo on että ihan ok.
82249km Pesu, katon suojakäsittely, tuulilasin pinnoitus, sisustapesu + nahkavahaus, T:mi Eero Hallasuo
82304km Etujarrulevyt EBC Turbogroove ja palat Ferodo Racing FDS1773 - kamat Ebaysta, työt itte