Parhaat kyydit tarjonnut kulkupeli :)

[hcaape]

Tästä aiheesta voisi tehdä toisenkin aiheen... huonoimmat kyydit tarjonnut kulkupeli

joo mun eka auto saab -96 ja vuosi oli 1985

[Vice]

Tästä aiheesta voisi tehdä toisenkin aiheen... huonoimmat kyydit tarjonnut kulkupeli

Kerran olen Ford Ka:n ratin takana istunut ja sillä muutaman kilometrin ajanut... Ei sytyttänyt "omistamishalua".

[pena69]

Kerran olen Ford Ka:n ratin takana istunut ja sillä muutaman kilometrin ajanut... Ei sytyttänyt "omistamishalua".

Jep, ei minullekaan sytyttänyt mitään omistamishaluja vanha Ka, silti sekin kirppu on ajo-ominaisuuksiltaan parempi kuin yksikään tehtaan jäljiltä oleva Shitikka tai Volvo

Itsellä huonoin kyyti kautta aikain on Volvo C30, kun ottaa huomioon että auto oli alle 1000 km ajettu yksilö. Varmasti on tehtaalla kate kohdallaan siinä mallissa. Todella halvan tuntuinen ja äänekäs auto.

Paras kyyti on ollut E38 730i ja paras ajokokemus Honda S2000

[pmv]

Ei itselläkään mitään ihmeellisiä kokemuksia ole. Motorsporteista olen ajanut E46 M3:lla, E34 ja E39 M5:llä. E34:stä 3,6:lla ja 3.8 Touringilla. 650i Coupella tuli ajeltua pitempään, se oli BMW AG:n pressiauto ja hommasta voi lukea Bemaristi 3/2008;sta, jos sellaisen jostain sattuu löytämään. E46 M3:lla ajoin Suomessa ihan kiltisti joten siitä nyt on vaikea sanoa mitään. 650i:stä sai repiä kaiken irti, joten tottahan se on ollut paras kyyti. M5:iakin päässyt ajamaan ihan reippaasti, mutta aivan liian lyhyen matkan. Ei sellaisista oikein voi rehtiä arviota tehdä. Sellainen yllättävä valinta on jäänyt mieleen kuin BMW 528i vm. 78, jossa oli Hartgen virityssarja-sitä tuli käskettyä ihan reippaasti ja siinä oli voimantunto kohdillaan. Todella upea ajokokemus. Ei se teho, vaan teho/paino suhde. Tuostakin autosta on juttua Bemaristissa, olisko ollut vuonna 2005. Kolmanneksi nakkaisin E34 535i:n, kun pääsin sellaisen rattiin 2001 Tukholmassa. Auto oli koeajossa ja ostinkin sen sitten seuraavana päivänä. Nuorelle opiskelijalle se oli kova juttu kun ei näitä isokoneisia ollut paljoa kellään ennen veromuutosta. Illan pimeydessä suoritettu koajo Tukholmassa oli melko special kun tajusi että tämänhän saa itselle. Kyllä se monesti tuntui pitkään ihmeelliseltä, että sai lähtä omalla 535i:llä liikenteseen. Kaveri tuumasikin, että tuohan "pankinjohtajan auto", kun ruotsinkilpisellä autolla kävin kylässä.

[JKE61]

Meillä oli kakkosautona Ford Ka 11 vuotta. Se kävi ja kukkui kun muut olivat pajalla. Pk-seudun talvet ennen kahta-kolmea viimeisintä saivat ruostumisen alkamaan ja sitä oli paha saada loppumaan. Omasta mielestäni se oli ihan näppärä auto ja huonompiakin olen ajanut. Siinä oli jopa ohjaustehostin ja ilmastointi. C-Max, joka minulla oli joitain vuosia sitten, on edelleen paskin omistamani auto, rikki koko ajan jostain. Vieläkin sylettää.
Oikeasti Paskin auto, jota olen koskaan ajanut on Lada Samara. Ja Neuvostovalmisteiset noin ylipäätään eivät ole tarjonneet kunnon "kyytejä". Varusmiehenä 84-85 niiden kyydissä tuli oltua. Gaz ja se peltilaatikon näköinen paku, joita oli sirrana etenivät todella hyvin huonossakin maastossa. Mutta ei niissä muuta hyvää ollutkaan.

[Turbo]

Tähän astisista ehdottomasti mieleenpainuvin kokemus viime kesältä Saksasta autobaanalla, jossa päivän pääsin leikkimään Jaguar XK 5.0 V8 A Cabrioletilla pitkin vapaiden nopeuksien autobaanoja vailla mitään rajoituksia. Ei sitä voi sanoin kuvata varsinkaan miltä tuntuu 275km/h matkavauhti hyvällä autolla

Vapaan nopeuden autobaana oli ollut vuosien pitkäaikainen haaveeni, jonka vihdoin tuolloin pääsin kokemaan. Seuraava haave olisi ehdottomasti autobaana kokemus Lambolla/Ferrarilla, toivottavasti ehkä joskus...

[xstr]

Tästä aiheesta voisi tehdä toisenkin aiheen... huonoimmat kyydit tarjonnut kulkupeli

Kerran olen Ford Ka:n ratin takana istunut ja sillä muutaman kilometrin ajanut... Ei sytyttänyt "omistamishalua".

Ka on todella hyvä ajettava. Olen ajanut originaalilla KA:lla noin 130 000 km. Kulkee kun juna autobaanalla sen 140 mitä sillä pääsee. Esim vertailuna micra, yaris, on ajettavuudekltaan ihan kuraa Ka:han verrattuna. Tehot on Rajalliset mutta siitä se hauskuus ja jännitys tuleekin. "Hintaluokan paras!"

[JiiJii71]

Tästä aiheesta voisi tehdä toisenkin aiheen... huonoimmat kyydit tarjonnut kulkupeli

Tähän olisi vahvana ehdokkaana nykyisen vaimoni auto, joka hänellä oli tavatessamme. Suzuki Alto vm. 1985 tai jotain sellaista. Auto oli kaikenpuolin ihan siisti ja hyvin pidetty, mutta 0,8 litraisen moottorin voimavarat pitivät tuon menopelin visusti rekkojen takana. Auto omasi myös aika mielenkiintoisen mielenlaadun ja osasi hieman kiukutella tarpeen tullen.

Autossahan oli vaijerivälitteinen kytkin joka tietenkin sopivissa olosuhteissa tuppasi hiukan jäätymään "ala-asentoon". Vaimo oli matkalla töihin Kuitinmäestä Tontunmäkeen ja Kuittarista Olariin päin käännyttäessä on liikennevalot. Vaimo piti kytkimellä autoa punaisissa valoissa paikoillaan ja vihreän vaihtuessa päästi kytkimen ylös. Tuolloin Suzuki päättikin olla irroittamatta kytkintä ja auto jäi konkreettisesti keskelle risteystä. Olin neuvonut vaimolle kyseistä ongelmaa varten ratkaisun - käännä rekkarimallisella sorkkaraudalla kytkin auki ja näyttänyt paikan mistä näin voi tehdä. Vaimo avasi räntäsateisena aamuna aamuruuhkassa konepellin ja teki työtä käskettyä. Pahaksi onnekseen sohaisi rekkarilla myös startin napoja ja aiheutti komean kipinäsuihkun konepellin alta... Nyt hiljenivät kiireisten espoolaisten soivat torvet ja auttajia riitti yht´äkkiä paikalle...

Toisen kerran auto yllätti kun oma autoni oli huollossa ja lainasin Suzukia työtehtäviini. Tuolloin piti viedä lihalaatikoissa näytteitä kauppoihin. Takapenkit kaadettuna kolme lihalaatikkoa mahtui juuri ja juuri takapaksiin. Tuusulan motarin jälkeen on parit liikennevalot (tai oli ainakin silloin) ja takakonttiin oli ahdettu nuo kolme lihalaatikkoa. Laatikot olivat ahdistaneet konttia sen verran, ettei se ollutkaan sulkeutunut kunnolla. Punaisten vaihtuessa vihreäksi päästin kytkimen ylös, takakontti avautui, laatikot hyppäsivät keskelle risteystä ja kaiken kruunasi vielä BMW moottoripyörällä paikalle kurvannut mp-poliisi joka onnistui väistämään tielle levinneet makkarat vain vaivoin. Huomionosoituksena tästä episoodista kirjoitti päiväsakkoja!

[Turbo]

Hieno tarina JiiJii71

Näitä lisää ja oma ketju ehdottomasti!

[Vice]

Tästä aiheesta voisi tehdä toisenkin aiheen... huonoimmat kyydit tarjonnut kulkupeli

Kerran olen Ford Ka:n ratin takana istunut ja sillä muutaman kilometrin ajanut... Ei sytyttänyt "omistamishalua".

Ka on todella hyvä ajettava. Olen ajanut originaalilla KA:lla noin 130 000 km. Kulkee kun juna autobaanalla sen 140 mitä sillä pääsee. Esim vertailuna micra, yaris, on ajettavuudekltaan ihan kuraa Ka:han verrattuna. Tehot on Rajalliset mutta siitä se hauskuus ja jännitys tuleekin. "Hintaluokan paras!"

Kuka tykkää mistäkin... Omalta osaltani se vaan ei aiheuttanut "omistamishalua".
Se nyt sattuu olemaan huonoin auto millä olen ajanut... Tämä on vain minun näkemykseni/kokemukseni.

Varmasti on paljon Skoda Octavia fanejakin (, kun viime vuonna se oli Suomessa myydyin automalli), silti tälläkin palstalla moni sen kaupaan jättäisi (itselläni sellainenkin on ollut aikanaan, eikä montaa huonoa asiaa edes siitä sanottavana..). Eli älkää nyt suotta Ka:n "ystävät" tätä minun mielipidettäni ottako liian vakavasti.
Edelleenkin toistan, kuka tykkää mistäkin...

[heimarkku]

Laitanpa osaltani ilmaa siipien alle tähän topiciin, kun kesä alkaa olla käsillä. Mieleenpainuvimpia kyytejä olen saanut kolmipyöräisellä HB-21:llä lennellessäni tyynessä kesäillassa suomalaisen järvimaiseman yläpuolella. Ja on siinä ihan mukavaa tuntua muutenkin, kun pistää kaasun kiitotien päässä täysille ja maa katoaa kohta jonnekin alas.
Vauhtia kaipaaville suosittelen kokeilua vintturihinauksella taivaalle vedettävällä purjekoneella ja muutamaa silmukkaa päälle. Sen jälkeen Linnanmäki ei tunnu miltään. Joten siitä vain kesällä jonkun kentän reunalle notkumaan ja kyselemään, eikä maksa paljon! On myös paljon turvallisempaa kuin "lentäminen" pitkin maantietä...

[jtodt27]

Vai Datsuni No joo, onhan joku vanha Primera vanhalle papalle oiva perusauto, mutta en mistään hinnasta ostaisi sen merkkistä urheiluautoa.

Mä en ole niin ronkeli. Jos auton kiihdytyksessä ja jarrutuksessa ei voi hengittää ja kehä 3:n rampissa pääsee pintakaasulla 250, niin se riittää mulle. Tosin pihalla pitää olla aina kiintiöbemari. Eli jossain mullakin raja menee.

Kannattaa käydä Porvoon Laakkosella testaamassa GT-R. Isofixit löytyy eli hyvä perheauto. Tosin lasten istuin alkoi yli 1 G:n jälkeen piippailemaan eli siitä miinuspisteet.

Ja kyllä se vanha Primera on aika huono kohtalo sille vanhalle papalle. Ensin tuolla ryssiä ampunut ja sitten viimeisinä päivinä joutuu jollain sunnylla kyntämään. Ei hyvä.

Lisäksi tuo Primera ja GT-R ovat erilaisia autoja. En ole onneksi koskaan Primeralla ajanut, mutta ainakin kun katsotaan Nordschleifen kierrosaikoja, niin taitaa GT-R olla nopeampi. Sunny varmaan hiljaisempi melultaan. Japseja yhtä kaikki.

[johansa]

Kokeilin eilen kaverin X6:sta, en tiedä oliko paras mutta ainakin kallein millä oon ajanut.

[Pitkis]

Otsikon kysymystä pitää lähestyä mielestäni monitahoisesti kuten aloitusviestissä on hyvin pohdittu. Nopein tai rajuin ei välttämättä ole "paras" tai edes "vaikuttavin". Asiaa on niin monta puolta, jossa se parhaan kyydin antaja löytyy kahdeksankulmaisen tähden jokaisesta kulmasta.

Luksusautoista vaikuttavin on selvästi ollut F02 750 ActiveHybrid. En ollut lainkaan hydrideistä kiinnostunut kunnes pääsin tämän puikkoihin. Käsittämätön hiljaisuus valoissa ajettaessa, täydellinen tyhjiö kun mitään ei kuulu vaikka lipuu pitkin kaupunkia. Ja ajossa taas pystyy puskemaan todella lujaa ihan syheröä ilman mitään ongelmaa, potkua on vaikka muille jakaa konehuoneen puolella. Todella ristiriitainen, uskomattoman hieno laite. Rollsit ja Bentleyt on ajamatta joten tiedä sitten miten ne toimivat, mutta ainakin tuo BMW:n kärkikärry oli upea kokemus.

SUV-puolella X6M on ollut vaikuttavin. Mörkömäinen laite, täysmusta joka puolelta ja oli vielä täyspimeää kun kokeilin. Hirveä katapultti joka kuitenkin pysyy käsissä kaiken mahdottomuutensa keskellä. HUD:ssa vaan numerot vilisivät kun poljinta painoi eikä loppua tuntunut tulevan.

Kaikista autoista kaikkein villein ajamani on ollut KTM X-Bow. Jo siihen itsensä köyttäminen on samanlainen operaatio kuin hävittäjään istuminen, fiilis on samanlainen kuin Hornetin ohjaamoon vyöttäytyessä. Heti liikkeelle lähtiessä aivan erilainen laite mitä koskaan olen ajanut, varsin varovasti käsiteltävä, kun ei oikein tiedä lähteekö käsistä vai ei. ABS, DSC ja ohjaustehostin puuttuvat. Mutta kun sen kanssa vähän pääsi lämpiämään...aivan taju kankaalle!! Pito on niin käsittämätön ettei sitä pysty kuvailemaan, ohjaustuntuma ja koko ajofiilis uskomaton. Pelkkä pipo päässä ilman kypärää kaveri huutaa vaan vieressä ajosuuntia kun samalla itse polkee lisää hanaa. Turboviive on pieni, mutta kun kone ottaa kiinni, vehje lähtee kuin ohjus. Hidastuvuuksista on turha puhua mitään, ne voi arvata. Rinnan ajettu Lotus Exige oli ihan lelu tähän verrattuna, kuin olisi 320d ja M3 ollut rinnan vertailussa.

Vaikka KTM on rajuin vehje mitä on tullut testattua, ehkä parhaat kyydit on kuitenkin antanut Fefen F430 Coupe, joka mulla olikin sen reippaan 15 000 km ajan alla mitä sillä tuli pyöritettyä. Arkiajossa täysin normaali siinä missä mikä tahansa muu autoa, soundit parhaat mitä missään ajamassani, samoin yleinen ajofiilis. Gallardo SE rinnalle laitettuna oli selvästi laimeampi, niin koneen kuin laatikon osalta, samoin kokonaisuus oli pliisumpi jostain syystä. Ehkä SV-570 varmaan olisi terävämpi, mutta F430:n ja Gallardon perusmallien ero on suuri. Fefen ajotuntuma on herkkyys on jotain sellaista mitä ei missään saksalaisessa autossa tapaa. Runollinen ilmaisu auton sielusta toteutuu Fefen kanssa täydellisesti, sitä alkaa ajatella oikeasti elävänä olentona, ei kasana peltiä. Se vaan jotenkin puhuttelee täysin eri lailla kuin muut autot. Kun suorituskykykin on kohdillaan, kokonaisuutta on vaikea ylittää.

GTR:stä on tässä puhuttu. Niitä on tullut testattuna vakiona sekä sellaisella about 700 hv:n virityspaketilla. Raju laite se on, ajamisen helppous on se mikä ihmetyttää siinä. Ja se, miten ylivoimainen auto Datsun on radalla hinta+teho huomioiden. 911 Turbo on olemukseltaan samanlainen, mutta tuplahintainen. Ja silti ainakin meikäläisen tasoinen kuski ajaa ratakierroksen GTR:llä nopeammin. Ihme laite, joka pistää kalibroinnin sekaisin ihan täysin, GTR ei vain sovi oikein mitenkään samalle janalle muiden kanssa.

[jtodt27]

GTR:stä on tässä puhuttu. Niitä on tullut testattuna vakiona sekä sellaisella about 700 hv:n virityspaketilla. Raju laite se on, ajamisen helppous on se mikä ihmetyttää siinä. Ja se, miten ylivoimainen auto Datsun on radalla hinta+teho huomioiden. 911 Turbo on olemukseltaan samanlainen, mutta tuplahintainen. Ja silti ainakin meikäläisen tasoinen kuski ajaa ratakierroksen GTR:llä nopeammin. Ihme laite, joka pistää kalibroinnin sekaisin ihan täysin, GTR ei vain sovi oikein mitenkään samalle janalle muiden kanssa.

Hyvin kuvattu. Tuo ajamisen helppous on kyllä tuossa ihmeellisellä tasolla. Itse käyn vain satunnaisesti radalla ajamassa ja tuon tyyppisellä autolla on helppo päästä hyviin aikoihin. Perusajo tuntuu kyllä tuolta autolta tyhjäkäynniltä ja sielukkuudessa toki Ferrarit ja vastaaat vievät voiton. Omassa suunnittelufilosofiassaan GT-R on kuitenkin hienosti viety äärimmäisyyksiin. Kannattaa muuten lukea Top Gearista, minkä takia tuosta on tehty niin painava auto.

[Vice]

Vaikka KTM on rajuin vehje mitä on tullut testattua, ehkä parhaat kyydit on kuitenkin antanut Fefen F430 Coupe, joka mulla olikin sen reippaan 15 000 km ajan alla mitä sillä tuli pyöritettyä. Arkiajossa täysin normaali siinä missä mikä tahansa muu autoa, soundit parhaat mitä missään ajamassani, samoin yleinen ajofiilis. Gallardo SE rinnalle laitettuna oli selvästi laimeampi, niin koneen kuin laatikon osalta, samoin kokonaisuus oli pliisumpi jostain syystä. Ehkä SV-570 varmaan olisi terävämpi, mutta F430:n ja Gallardon perusmallien ero on suuri. Fefen ajotuntuma on herkkyys on jotain sellaista mitä ei missään saksalaisessa autossa tapaa. Runollinen ilmaisu auton sielusta toteutuu Fefen kanssa täydellisesti, sitä alkaa ajatella oikeasti elävänä olentona, ei kasana peltiä. Se vaan jotenkin puhuttelee täysin eri lailla kuin muut autot. Kun suorituskykykin on kohdillaan, kokonaisuutta on vaikea ylittää.

Erinomainen viesti. Minusta ainakin oli kiinnostaavaa luettavaa
Etenkin tämä Ferrari vs. Lamborghini oli kiinostava/mielenkiintoinen vertailu.

Onko F430:n alusta viritetty pehmeämmäksi, kuin Gallardon? Samoin miten koit "näkyvyyden ulos" (oliko helpompi mitat hahmottaa, kun Lambossa)?

[CLiK]

Hyvää tarinointia Pitkikseltä.

Hyviä kyytejä on tosiaan monenlaisia. Itsellä on jäänyt mieleen pikkupojan hienoimpana kyytinä sukulaissedän MB w115:n takapenkillä nautiskeltu pikkuajelu. Auto ei ollut aivan pakasta vedetty, mutta sen aikaisiin arkiautoihin nähden todellista luksusta – puupaneelit, automaatti, hiljainen ja mahtavat jalkatilat takana.

Omissa käsissä ei ole mitään erityistä hienoa käynyt, joten niistä on turha tarinoida. Sen sijaan ensimmäinen kerta karting-auton ratissa sykähdytti. Suora ja tehostamaton ohjaus, äärimmäinen tuntuma siihen mitä auto tekee kussakin tilanteessa ja ennen kaikkea ensimmäiset kunnon elämykset hallitusta sladissa ajamisesta ja sen riemusta. Noilla vehkeillä todella oppii mitä tarkka ohjaustuntuma tai yli- ja aliohjaaminen tarkoittaa ja miten autoa pitää viedä, jos haluaa kellossa olevien numeroiden pysyvän mahdollisimman pieninä.

Ja sitten takaisin niihin oikeisiin autoihin. Kaikki autot, joiden ajotuntumassa on pystytty säilyttämään edes häivähdys samaa autenttista tuntumaa renkaisiin kuin kartingeissa, ansaitsee paikkansa minun listalla. Pitkiksen mainitsema X-bow olisi huikea kokemus ja se pitäisi päästä kokeilemaan radalla. Hyvä osoitus, ettei tehoja tarvitse olla ylettömästi jos kiloja on vähän. Suora jatkumo kartingeihin. Eikös noissa ole Golf GTI:n kone? Samaan sarjaan menee kaikki Lotus Seven imitaatiot. Tuollainen olisi hieno kesärassi suht kohtuullisella rahalla.

Jokapäiväisempään käyttöön Porschen Boxster tai Cayman on uskomattoman hieno yhdistelmä arkikäytön ajomukavuutta ja pyrkivän ajamisen tarkkuutta. Ohjaus tarjoaa kuljettajalle pelkästään tarpeellisen informaation ja onnistuu suodattamaan kaiken epäolennaisen pois. Bemuihin verrattuna täysin tunnoton urille. Hienoin siviiliauton ohjaus mitä itse olen ajanut. Vakiojousituksen pintapehmeys yllättää. En tiedä onko liian pehmeä radalle, mutta arkiajoon erittäin hienosti tehty alusta. Itse pidän myös koneen luonteesta. Alhaalta lähtien on tarjolla vääntöä, mutta todellinen isku löytyy vasta yläkierroksilta. Voimantuotto vaatii aktiivista ajamista.

Porschella ei kuitenkaan kuskailla perhettä, joten jos sellaista on tullut hankkineeksi, tarvitaan jotain muuta(kin). Jos vielä sattuisi olemaan lentopelkoinen ja kesämökki ja golf-osake Nizzassa, niin mökkiautoksi kelpaisi hyvinkin tuo nykyinen 650i. Perhe saa olla mielellään pieni, eikä mökkireissulle kannata takapenkkiä täyttää, mutta muuten kaikki hyvän Gran Turismon eväät on kasassa. Kone tuottaa vaivatonta voimaa, kabiini on hiljainen ellei tarkoituksellisesti halua käännättää ympärillä liikkujien päitä ja matkustusmukavuus on muutenkin huippuluokkaa. Vaikka tuolla ajaminen on pääsääntöisesti enemmän matkustamista, niin tarvittaessa mutkateille löytyy sopivaa herkkyyttä. Massaa on tämän päivän mittapuulla kohtuulliset 1715 kg, josta vinkkelin osuus aikamoinen. Sikari vasempaan ja espresso oikeaan käteen ja palmikkovillatakista alin nappi boheemisti auki...

Ja kesällä parasta kyytiä tarjoaa tietysti melkein mikä tahansa avokattoinen.

Niin – ja Ford Ka oli meidän talouden ensimmäinen kakkosauto. Erittäin symppis laite ja äärimmäisen hieno ajettava. Lyhyt akseliväli, sopivan yliohjaava ja erittäin tarkka ja tunnokas ohjaus – hauska laite. Voimaa ei nimeksikään, mutta lyhyet välitykset pelasti nurkka-ajossa. Motarille tuolla ei mielellään mennyt.

[Pitkis]

Erinomainen viesti. Minusta ainakin oli kiinnostaavaa luettavaa
Etenkin tämä Ferrari vs. Lamborghini oli kiinostava/mielenkiintoinen vertailu.

Onko F430:n alusta viritetty pehmeämmäksi, kuin Gallardon? Samoin miten koit "näkyvyyden ulos" (oliko helpompi mitat hahmottaa, kun Lambossa)?

Alusta oli aika lailla samanlainen, mutta driveline oli melko lailla erilainen. Esimerkiksi F430 F1 3->2 alasvaihdossa vetää kierrokset 7000 rpm luokille ja soudit ovat sellaiset että oksat pois. Lambolla kun saman teki useita kertoja niin fiilis ja äänet olivat kuin M3:n DCT-askissa, no ehkä vähän paremmat mutta sellaista korvat lukkoon koneen ärjymistä ei lainkaan ollut. F430:ssa ei voinut kuvitellakaan kuuntelevansa stereoita, en ikinä kuunnellut siinä mitään muuta kuin koneen meteliä. Gallardossa taas piti nopeusmittarista katsoa motarin rampilla, mennäänkö tosiaan niin lujaa kuin pitää kun moottorista ei tahtonut saada tuntumaa. Korkeilla kierroksilla fiilis oli ihan hyvä, mutta jos M3:n S65 on 1,0 soundi/fiilispuolella, Gallardo SE on 1,5 ja F430 2,5. Ihan vapaastivalitulla mittayksiköllä Paikaltaan lähtiessäkin Gallardo hurisi kuin pölynimuri ennen vedon ottamista kiinni, kun F430 alkaa heti rähistä matalilla kierroksilla huutaen "anna piiskaa heti lisää" hiljaiseen ääneen. Lambossa häiritsi myös muovimaisuus ja Audin säätimet sisällä. Fefessä on kuulemma Fiatin vastaavat, mutta kun en niillä koskaan aja, eipä ne häirinneet yhtään.

Tuulilasi Gallardossa tuntuu jatkuvan erittäin eteen joka oli vaikeaa aluksi, mutta jos sillä muutaman tonnin ajaisi, varmaan tottuisi nopeasti siihen. Se ei ollut ongelma. Leveyden suhteen kumpikin ovat about samanlaisia, Fefen pulleammat posket antavat IMO paremman fiiliksen, mutta ihan makukysymyksiähän nuo ovat. Taakse kummastakin näkee aika epämääräisesti, parkkitutka on tärkeä. Kerran peruuttelin talliin Fefeä, vedin aika lähelle seinää. Menin tsekkaamaan, että kaikki ok. Siinä oli takakulman ja betonin välissä noin 2 mm ilmaa. Joopa joo. Tuli vaan mieleen, että arkiseksi nämäkin vehkeet tulee kun niillä ajaa. Ei nimittäin aikaisemmin olisi tullut mieleen 350 000e kärryä peruutella näppituntumalla vaan sitä sihtasi metrin välin joka suuntaan auki. Muttä käyttiksiä ne lopulta ovat, vaikka ei niin luulisikaan. Kertaakaan ei Fefeä rutannut vähääkään kuitenkaan.

Gallardoa tankatessa bensasäiliön kansi aukeaa kytkimestä vaikka virrat ovat pois, Fefessä sen avauksen unohti usein ja sitten piti kömpiä pistämään virrat päälle, avata kansi ja virrat pois taas ja uudelleen tankkaamaan. Tuo käytännön pieni etu Lambossa

En tyrmää Gallardoa, hieno laite se on ja makea totta kai. Fefen jälkeen makeimpia vehkeitä mitä voisi täällä hankkia kohtuuhinnalla käytettynäkin. Laitteen lauhkeus vain yllätti F430:een verrattuna, kun hyppäsi suoraan pukilta toiselle vertailemaan parin minuutin viiveellä. Lambon penkeistä en osannut sanoa mitään, eivät ainakaan huonommat ole kuin Fefen Daytona-mallit, jotka ovat pitkään ajaessa ihan surkeat varsinkin jos on yli 170 cm pitkä. M3:n huippujakkarat pesevät Fefen vastaavat 6-0. Uudessä F12:ssa on paremmat tuolit, samoin 458:n lisävarusteena on paremman näköistä kamaa saatavilla. Nämä 550-360-430 -malleissa käytetyt istuimet ovat aika onnettomat.

[client]

Ei nyt ehkä parhaat, mutta täytyy todeta että uudenkarhea A3 1.2tfsi koneella hemmetin mukava ajaa. ainoa vaan että jaloille vähän vaikea löytää optimipaikkaa. Muutoin tosiaan kyydit yllättävän hyvät. JA pirtsakka moottori yllätti positiivisesti!

[Vice]

Lambossa häiritsi myös muovimaisuus ja Audin säätimet sisällä. Fefessä on kuulemma Fiatin vastaavat, mutta kun en niillä koskaan aja, eipä ne häirinneet yhtään.

Hyvä ja kattava vertailu! Mukavaa luettavaa. Nostaa entisestään halua päästä kokemaan Ferrarilla cruisailu.

Audimaisuus ei itseäni häirinnyt, kun Audit myös omaan mieleeni ovat (makuasioita toki). Mutta tämän muovimaisuuden allekirjoitan, se hiukan itseänikin ihmetytti, oli jopa hiukan "karun oloinen" sisältä, ulkonäkö muuten oli mieleinen.
Penkit olivat itselleni hyvin sopivat (177cm pituus). Tosin omat kokemukseni autosta perustuvat lyhyeen lenkkiin.

client mainitsi A3:n. Meiltä kanssa samainen auto löytyy (tosin eri moottorilla) ja se on kyllä myös mukava auto ajaa.