Autokuumeilua

[Henrik]

Taisi autokuume palata. Tulin miettineeksi sitä lähtökohtaa miksi olin alunperin mennyt BMW-kauppaan; suorituskykyinen taloudellisuus. Käytännössä siis 320dxA olisi sittenkin se vaihtoehto.

Toissa viikolla käymäni 320dA koeajon jälkeen oli se todellinen vaihtofiilis, mutta kävin kuitenkin koeajamassa 320i:n varmuuden vuoksi. 320i tuntui jotenkin laimealta ja taisipa se sitten syödä samalla autokuumeenkin. Tuon kautta päädyin 328i:tä kokeilemaan, josko siinä olisi sitä jotain. No olihan siinä kyllä potkua paljon, mutta silti sekin tuntui hieman sisällöttämältä. Lisäksi rationaalinen aivolohkoni pistää hieman tuota 382i:n hankitaa vastaan (hinta vs. saatu hyöty). 320dxA:n suhteen saisin selkeää taloudellisuutta (varsinkin nykyiseenautoon verrattuna), mutta myös hyvän suorituskyvyn. Auton hankintakin tulee muutaman varustelisäyksen jälkeenkin vielä noin 6,6t€ edullisemmaksi.

Ehkä ainoana kysymyksenä on, että riittääkö tuo 320d:n suorituskyky irrationaaliselle aivolohkolleni sittenkään. Jos asiaa järkevästi miettii niin ihan äkkiseltään ei ole tarjolla sellaista suorituskykyä mihin ei viimeistään puolessa vuodessa kyllästyisi. Tämän jälkeen sitä taas alkaa miettimään, että onko turhaan maksanut jostain mitä harvoin pääsee hyödyntämään. On nimittäin tuokin fiilis koettu.

[Turbo]

Pitäisikö tätä asiaa lähestyä eri suunnalta. Eli kestääkö se uutuuden viehätys suhteellisesti 2x pidempään jos sijoitat myöskin 2x enemmän rahaa ? Eli vaikkapa 20k€ sijasta 40k€ ?

Ja kun joka tapauksessa jossain vaiheessa se uutuuden viehätys katoaa, niin seuraavalla kerralla joudut laittamaan taas entistä enemmän väliä, jotta saisit taas kokea sen uutuuden viehätyksen tunteen. Joudut ns. loputtomaan pahenevaan kierteeseen, joka käy joka kerta entistä kalliimmaksi, kun huonompaan et halua palata.

[fifty]

Ja kun joka tapauksessa jossain vaiheessa se uutuuden viehätys katoaa, niin seuraavalla kerralla joudut laittamaan taas entistä enemmän väliä, jotta saisit taas kokea sen uutuuden viehätyksen tunteen. Joudut ns. loputtomaan pahenevaan kierteeseen, joka käy joka kerta entistä kalliimmaksi, kun huonompaan et halua palata.

Tuo on niin totta.

[Henrik]

@Turbo: Ihan täysin ei luetun ymmärtämiseni riittänyt löytämään hakemaasi pointia Meinaatko siis, että kun kuitenkin on tiedossa se tosiasia, että viimeistään 3-4 vuoden kohdalla autofanaatikko alkaa haikailemaan uutta autoa niin on parempi, että vaihdokkina on se hieman kalliimpi versio, jotta väliraha ei olisi suuri vaiko juuri päinvastoin?

Jos ajatellaan kärjistettyä tilannetta jossa on vastakkain 20k€:n auto ja siitä 40k€:n parempi versio niin todennäköisesti hinnan tuplaaminen ei välttämättä tuo tuplaten fiilistä tai tuplaten pidempää tyytyväisyyttä, toki riippuu paljon merkistä ja mallista (esim. 1.4TSI Golf vs. 2.0 Gti Golf tilanteessa voi Gti levittää hymyä huomattavasti pidempään kuin arkinen 1.4TSI).

Jos kyse on ~58k€:n autosta versus ~65k€:n autosta niin prosenttuaalinen, kuin myös absoluuttinen, lisäys hintaan voi tuoda enemmän tyytyväisyyttä ja fiilistä omistamiseen kuin mitä enemmän käytetty rahasumma on. - Miten sitten tämäkin mitataan, perstuntumalta ja autonvaihtovälinä varmaankin

Moni autoaan usein vaihtava on varmaan miettinyt syytä tälle jatkuvalle vaihtamisrumballe. Itse olen todennut, että yleensä aina olen päätynyt valitsemaan tarjolla olevista vaihtoehdoista sen toiseksi tai kolmanneksi parhaimman, ajatellen, että "kyllä minä vielä sen parhaimman vaihtoehdon joku päivä hankin". En nyt kuitenkaan tarkoita mitään M3:sta tai edes 335i:tä koska niihin autoihin ei minulla ole varaa eikä näin ole minkäänlaista kuumetta. Lähinnä on ollut kyse siitä, että ei ole ollut pokkaa pistää niitä muutamia extra tonneja peliin. -Itseasiassa kun nyt mietin, että jos olisin edelliseen autovalintaan laittanut 2,5tonnia lisää ja saanut 30hv enemmän tehoa ja suorituskykyä niin en välttämättä olisi nyt vaihtamassa autoa. Tosin tuolloin ollut 320dxA vaihtoehto jätti takaraivoon halun omistaa joku päivä BMW, joten pyörrän edellisen lauseeni

[Turbo]

@Turbo: Ihan täysin ei luetun ymmärtämiseni riittänyt löytämään hakemaasi pointia Meinaatko siis, että kun kuitenkin on tiedossa se tosiasia, että viimeistään 3-4 vuoden kohdalla autofanaatikko alkaa haikailemaan uutta autoa niin on parempi, että vaihdokkina on se hieman kalliimpi versio, jotta väliraha ei olisi suuri vaiko juuri päinvastoin?

Päinvastoin, eli fanaatikolla se väliraha kasvaa, kun joutuu joka kerta etsimään sitä parempaa (isompaa moottoria, nykyistä enemmän lisävarusteita, koska olemassa olevista ei voi enää luopua). Ja tämä tarkoittaa joka kerta entistä kalliimpaa. Tuo logiikka oli tuolla aiemmassa postissa linkitettynä. Siellä oli eräs uuden auton fanatikko tätä psykologista ongelmaa erittäin hyvin pohtinut. Kannattaa oikeasti lukea, vaikka se onkin pitkä kirjoitus. Se on täyttä asiaa ja omasta kokemuksesta voi ne ajatukset myös täysin allekirjoittaa.

[TJJ]

Ja kun joka tapauksessa jossain vaiheessa se uutuuden viehätys katoaa, niin seuraavalla kerralla joudut laittamaan taas entistä enemmän väliä, jotta saisit taas kokea sen uutuuden viehätyksen tunteen. Joudut ns. loputtomaan pahenevaan kierteeseen, joka käy joka kerta entistä kalliimmaksi, kun huonompaan et halua palata.

Jossain vaiheessa ollaan tilanteessa, jossa se autokuumeen herättäjä on jo täysin järjettömässä hintaluokassa. Mitäs sitten tehdään? Ostetaankin Dacia ja totutellaan siihen, jotta autokuume herää jo paljon alemmalta hintatasolta? Entäpä jos nykyinen auto on kuitenkin paljon parempi kuin Dacia?

[Turbo]

Itseasiassa kun nyt mietin, että jos olisin edelliseen autovalintaan laittanut 2,5tonnia lisää ja saanut 30hv enemmän tehoa ja suorituskykyä niin en välttämättä olisi nyt vaihtamassa autoa.

Tuo on itsensä huijaamista, sillä olisit nyt tilanteessa, jossa seuraava askel olisi entistä kallimpi auto (jos pysyt samassa kokoluokassa). Tuskin tyytyisit saman tehoiseen autoon, koska haluat joka tapauksessa taata, että saat rahoillesi fiilis vastinetta. 30hv tehoero ei kauaa jaksa viihdyttää, fanaatikko tottuu nopeasti tehoon.

[Raimo Miettinen]

Tai sitten toteaa, että autoilu on nyt muutenkin ihan turhaa luonnon haaskausta ja ajelee polkupyörällä ja bussilla.

[Turbo]

Jossain vaiheessa ollaan tilanteessa, jossa se autokuumeen herättäjä on jo täysin järjettömässä hintaluokassa. Mitäs sitten tehdään? Ostetaankin Dacia ja totutellaan siihen, jotta autokuume herää jo paljon alemmalta hintatasolta? Entäpä jos nykyinen auto on kuitenkin paljon parempi kuin Dacia?

Tuo on oikeasti aivan totta, se autokuumeen herättäjä on lopulta aivan järjettömässä hintaluokassa.

Nuo on hyviä kysymyksiä. Itse päädyin lopulta siihen, että siirryin panostamaan harrastelaitteisiin. Siellä tehon ja fiilis tunteen saa aikaan kertaluokkaa halvemmalla ja laitteita voi vaihtaa vaikka joka vuosi jos nykyinen ei miellytä.

[Henrik]

Päinvastoin, eli fanaatikolla se väliraha kasvaa, kun joutuu joka kerta etsimään sitä parempaa (isompaa moottoria, nykyistä enemmän lisävarusteita, koska olemassa olevista ei voi enää luopua). Ja tämä tarkoittaa joka kerta entistä kalliimpaa.

Ihan hyvä pointti ja varmasti pitää paikkaansa, mutta väitän, että vain tiettyyn pisteeseen asti. Jokaisella autofanaatikolla on oma taloudellinen saturaatiopiste jonka jälkeen suorituskyvyn ja ominaisuuksien lisääminen ei ole enää mahdollista. Tai ylipäänsä millään kriteerillä perusteltu kalliimpi auto ei ole mahdollista. Toisaalta voidaan miettiä, että mikäli aina tyytyy siihen toiseksi parhaimpaan ja alitajuntaan jää pieni pettymys päälle niin aiheutaako se pidemässä juoksussa kuumeisia ja kalliita autonvaihtoja.

Jokatapauksessa, Turbon ajatukset pistävät miettimään motivaatioita ja seuraamuksia autonvaihdosta. Täytyy lukea uudestaan läpi auton vaihdon psykoligiaa käsittelevä kirjoitus.

[Henrik]

Lisätään vielä se, että edelliset keskustelut nykyisten lisävarusteiden asettamasta vaatimustasosta ja jälleenmyyntiarvosta saivat miettimään omaa lisärilistaa. Kävin sitä läpi kriittisellä silmällä ja sais sieltä ~3600€:n arvosta listattua varusteita joita en oikeasti tarvitse, mutta jotka ovat päätyneet listalle juuri tuolla "mutkun nykyisessäkin on noi"-ajatuksella. Tuosta tuli oikeasti hyvä fiilis. Ei sillä, että foorumilaiset saisivat autoni lisäreitä päättää vaan, että tervetullutta kriittistä suhtautumista on hyvä käyttää edes jossain määrin. Katsotaan nyt mihin lopputulemaan mahdollisen sopimuksen allekirjoituksen koittaessa päädyn.

[Pitkis]

Päinvastoin, eli fanaatikolla se väliraha kasvaa, kun joutuu joka kerta etsimään sitä parempaa (isompaa moottoria, nykyistä enemmän lisävarusteita, koska olemassa olevista ei voi enää luopua). Ja tämä tarkoittaa joka kerta entistä kalliimpaa.

Ihan hyvä pointti ja varmasti pitää paikkaansa, mutta väitän, että vain tiettyyn pisteeseen asti. Jokaisella autofanaatikolla on oma taloudellinen saturaatiopiste jonka jälkeen suorituskyvyn ja ominaisuuksien lisääminen ei ole enää mahdollista. Tai ylipäänsä millään kriteerillä perusteltu kalliimpi auto ei ole mahdollista.

Näin juuri. Asia ei suinkaan ole yksiselitteinen sen suhteen, että fanaatikon pitäisi pistää joka kerta paalua kehiin enemmän tai enemmän välttääkseen pettymystä. Tai että tuo piirre olisi fanaatikon kriteeri. Sen suhteen pitää kyllä paikkaansa kuten joka asiassa, että jos lähtee korkealta, downgreidaus ei ole helppo vaihtoehto, jos se tavoite on aina rajumpi tai hienompi kärry. Mutta väittäisin, että monella se ei oikeasti ole. Elämäntilanne vaihtelee, joskus poikamiehenä on ollut tiukempi joku toinen, sitten taas toisenlainen jne. Tallipaikat vaihtelee, aina ei ole lämmintä tallia usealle autolle jne. Auton käytön profiili voi muuttua. Siten se tärkein ja vaikuttavin ominaisuus ei välttämättä ole sama muutaman vuoden kuluttua, jolloin voi olla aidosti tyytyväinen toisenlaiseen autoon. Esim. Z4 35i voi olla jollekin unelmalaite ja fanaatikko-logiikan mukaan seuraava kärry pitäisi olla joku 911 avo jne jotta menisi hyvin. Mutta jos siinä välissä onkin putkahtanut muksu, harrastukset vaihtuneet tai duuniajo muuttunut, saattaakin olla F10 nelivetona paljon tyytyväisempi valinta, oikeasti. Tässäkin pätee se vanha viisaus, että kun on kerran nähnyt mitä joku asia voi olla, se hinku asiaan laimenee kummasti. Kun itse olen ajanut M3:lla yli 100 000 km + muilla tiukemmillä kärryillä ihan riittävästi, ei sitä niin jaksa kiirehtiä M4:n tilausta sisään tai jotain muuta sporttikärryä alle. Ja väittäisin, että melko lailla autohullu olen kuitenkin perusluonteeltani. Väitän, että moni autofanaatikko voi ihan hyvin ja aidosti iloisella mielellä downgreidata autoja hetkeksi, kun tietää, että taas voi joskus hankkia paremmin kun sopiva heti tulee. Ei se mikään pettymys ole, jos kärry on joku muu ajoittain. Enemmän se ihmisluonteesta on kiinni, mitä se seuraava auto pitää olla. Joku ei ole koskaan tyytyväinen yhtään mihinkään elämässään ja se näkyy autojen vaihtelussakin.

Lisävarusteista: niitä kannattaa ostaa juuri sen verran kuin huvittaa ja näkee tarpeelliseksi. Jälleenmyyntiarvo kannattaa unohtaa hankintavaiheessa. Mielestäni ne lisävarusteet tekevät autosta omanlaisen ja muuttavat hyvin paljon sen luonnetta. Itse ostan paljon varusteita, se ei liene vakiopalstalaisille salaisuus. Mutta tyytyväisyyskin on huippuluokkaa. Välillä kun saa niitä karvalakkimalleja huollon ajaksi tilanne, on kuin eri autoon astuisi kun sellaisen kituversion saa ajoon. Ja niin helpottavaa, kun pääsee omaan kärryyn, missä kaikki ajoa helpottavat ja mukavoittavat featuret. Tietenkin budjetin kanssa pitää aina miettiä mikä on raja sekä mikä on ajoprofiili, mutta nykyään jo lussuimmatkin BMW:t liikkuvat ihan mukavasti, joten ei niillä jalkoihin jää. Jos siis drivetrainia miettii. Hankalaa se tietenkin on valita mihin sen tietyn rahan käyttää, mutta jos ihan pakko on, painottaisin itse jopa enemmän niitä lisävarusteita kuin hitusen isompaa konetta. Uskon itse, että tyytyväisyys autoon kasvaa enemmän varusteiden kuin konetehon myötä ainakin silloin, jos budjetti on tiukka. Kai joku F30 menee ihan järkyttäviin lukemiin jos siihen ihan kaiken tilaa, mutta jos perusmallin päälle on varaa pistää vaikka 10ke joko pykällä isompaa koneeseen ilman lisävarusteita tai sitten se peruskone 10ke lisävarustein, ilman sekunninkaan harkintaa menisi jälkimmäiseen valintaan.

[Henrik]

Hyviä pointteja Pitkikselläkin. Se kuumetta aiheuttava autotyyppi varmasti muuttuu elämäntilanteiden mukaan. Itse olen ollut siinä tilanteessa, että alla on ollut VW:n 250hv:n V6 bensa parin vuoden ajan ja kun lopulta alkoi tuntumaan siltä, että auto syö tolkuttomasti polttoainettaja että auto on nyt nähty ja koettu niin vaihdoin sen ilman kyyneleitä 1.4TSI:hin. Olin varsin tyytyväinen pari vuotta kunnes alkoi PK-seudullakin olemaan todella lumisia talvia ja useamman penkkaan juuttumisen jälkeen tuli fiilis, jotta tarttee saada enemmän vetäviä pyöriä autoon. Näin se mieli vain muuttuu.

Tässä mahdollisesti tulevan auton kohdalla on lähinnä ollut ongelma saada aikaiseksi kompromissi, jossa auto on sekä mielenkiintoinen ja hauska ajaa, että kuitenkin siinä on jonkinlainen tolkku taloudelliselta, niin hankinnan kuin myös käytön, kannalta. Aloin siksi hieman kriittisella mielellä tarkastelemaan lisävarustelistaa ja siitä kieltämättä tuli hyvä fiilis. Jostain sellaisesta kuten H/K:n hifeistä en luovu, koska edellisen auton hankinnan jälkeen harmitti kun en ollut parempia hifeja ruksinut mukaan. Musiikkia kun tulee kuitenkin kuunneltua aina autossa, joten sen puolen soisi olla kunnossa. Kyllä sinne myös muitakin käytännöllisiä varusteita vielä jää kuin myös ulkonäköä ja urheilullisuutta lisäävä Sport-line-paketti. Uskoisin olevani tyytyväinen vähemmillä varusteilla, koska kuten aikaisemmin mainitsin niin miellän BMW:n askeettisen tyylikkääksi autoksi.

[Turbo]

Hyviä pointteja Pitkiksellä. Elämäntilanteen muutokset tosiaan voivat tuoda jopa yllättäviä muutoksia fanaatikon autohankinnoissa.

[VolvostaBemariin]

Varusteista: Itse vajaa kaksi vuotta sitten kun aloin suunnittelemaan nykyisen kulkineen hankintaa niin pohdin välillä -->karvalakki F25 30d tai täyteen ladattu F25 20d. Päädyin jälkimmäiseen. Nyt auto on ollut alla hitusen vajaa puolitoista vuotta ja olen tyytyväinen varusteisiin ja se itse asiassa hillitsee hiukan autokuumetta, koska varustellun auton arvo on pudonnut nyt puolessatoista vuodessa aivan käsittämättömät + 20kEUR. Nyt kun katselee vaikka 2010 malleja niin koko ajanhan tässä arvonlasku näköjään hidastuu. Jos nyt vaikka pari vuotta tällä vielä malttaisi ajella. Jos vaikka teettäisi uuden nahkasisustan niin taas maittais

Minkähänlainen ratkaisu kuumeeseen olisi halpa vanhempi peli kesäksi - tehokkaalla koneella? Ajelisi sillä kesät ja F25:lla talvet. Ei se kyllä halpaa olisi sekään kai?

Hassu nyanssi: Emännällä on 2010 Suzuki sx4 neliveto. Siinäkin on hinta tippunut neljänneksen, mutta neljä kertaa pienemmän summan kuin minulla. Ei perkele tässä meikäläisen autoilussa ole enää moneen vuoteen ollut järjen hiventä.

[Henrik]

Ei perkele tässä meikäläisen autoilussa ole enää moneen vuoteen ollut järjen hiventä.

Taitaa autoilu olla enemmän tai vähemmän jokaisella järjetöntä, jos puhutaan keskiverto foorumilaisesta

Oma autonvalinta ratkesi tänään ja vieläpä varsin helposti lopulta. Sovittiin BMW-myyjän kanssa, että tulen kerran vielä koeajamaan molemmat vaihtoehdot ja teen sitten päätöksen. Ekaan autoon istuuduttuani ja ekaa kilometriä taittaessani, valinta oli selvä; tämä se on, 320dxA Touring. Reilun puoli tuntia pörrätessäni semi ruuhkaista Kehä 3:sta ja sen ympäröiviä katuja ja teitä pitkin oli selvää, että omaan ajotyyliini ja tarpeeseen sopii diesel. Kävin vielä samaisen lenkin 328i:llä, mutta vaikka 328i:ssa tehoa on enemmän kuin 320d:ssä niin 320d jotenkin vain tuntui niin paljon jouhevammalta ja pirteämmältä omassa lapasessa. Ihmeellistä sinänsä kun kuitenkin 328i:kin luvataan lähes samat väännöt matalilla kierroksilla mitä dieselille ja 328:ssa on korkeammilla kierroksilla sitten sitä tehoa reippaasti enemmän. Diesel-kone tuntui jotenkin hienostuneelta ja tasaiselta, mutta kuitenkin voimakkaalta. Olenkohan tullut vanhaksi vaiko vain kasvanut aikuiseksi

Tähän lisäksi, kun katsoin molempien autojen keskikulutusta niin diesel pysyi siinä 5.2l/100km ja bensakone hörppi 17-18l/100km. Ja voin sanoa, että raippasin molempia koneita Sport-asennossa sen mitä nyt yleisessä liikenteessä on vielä jotenkin "turvallista".

Nyt on tilaus sisässä ja seuraavaksi odottavan aika on pitkä.

[salmol]

Onnea tilauksesta. Toimitusajat tuntuvat olevan aika lyhyet nykyään joten pitkään tuossa ei pitäisi mennä. Laita sitten kuvat ja varusteet tuonne autotalli-osioon. Ja kokemukset tuonne f30/f31 kokemukset -osioon.

[Pitkis]

Ekaan autoon istuuduttuani ja ekaa kilometriä taittaessani, valinta oli selvä; tämä se on, 320dxA Touring. Reilun puoli tuntia pörrätessäni semi ruuhkaista Kehä 3:sta ja sen ympäröiviä katuja ja teitä pitkin oli selvää, että omaan ajotyyliini ja tarpeeseen sopii diesel.

Diesel on kyllä hyvä. Onhan se vääntö siinä kiitettävä. Bensan paras etu on värinätön käynti, silkkimäinen suorituskyky. Varmasti hyvä auto tulee ja taisi olla tuo diesel paljon halvempikin, joten siinäkin tulee kotiin päin. BTW speksaa M-sport ratti, paljon parempi kädessä IMO kuin tavallinen sport-ratti, hintaero on mitätön. Vaihdoin vielä tilausvaiheessa rattia kun pääsin noita vertaamaan enkä ole katunut!

[bfi1864]

Ei perkele tässä meikäläisen autoilussa ole enää moneen vuoteen ollut järjen hiventä.

Taitaa autoilu olla enemmän tai vähemmän jokaisella järjetöntä, jos puhutaan keskiverto foorumilaisesta

Oma autonvalinta ratkesi tänään ja vieläpä varsin helposti lopulta. Sovittiin BMW-myyjän kanssa, että tulen kerran vielä koeajamaan molemmat vaihtoehdot ja teen sitten päätöksen. Ekaan autoon istuuduttuani ja ekaa kilometriä taittaessani, valinta oli selvä; tämä se on, 320dxA Touring. Reilun puoli tuntia pörrätessäni semi ruuhkaista Kehä 3:sta ja sen ympäröiviä katuja ja teitä pitkin oli selvää, että omaan ajotyyliini ja tarpeeseen sopii diesel. Kävin vielä samaisen lenkin 328i:llä, mutta vaikka 328i:ssa tehoa on enemmän kuin 320d:ssä niin 320d jotenkin vain tuntui niin paljon jouhevammalta ja pirteämmältä omassa lapasessa. Ihmeellistä sinänsä kun kuitenkin 328i:kin luvataan lähes samat väännöt matalilla kierroksilla mitä dieselille ja 328:ssa on korkeammilla kierroksilla sitten sitä tehoa reippaasti enemmän. Diesel-kone tuntui jotenkin hienostuneelta ja tasaiselta, mutta kuitenkin voimakkaalta. Olenkohan tullut vanhaksi vaiko vain kasvanut aikuiseksi

Tähän lisäksi, kun katsoin molempien autojen keskikulutusta niin diesel pysyi siinä 5.2l/100km ja bensakone hörppi 17-18l/100km. Ja voin sanoa, että raippasin molempia koneita Sport-asennossa sen mitä nyt yleisessä liikenteessä on vielä jotenkin "turvallista".

Nyt on tilaus sisässä ja seuraavaksi odottavan aika on pitkä.

Tuo on juuri oikea tapa valita auto - kokeilun kautta valita juuri se malli-/moottori-/vaihteistoyhdistelmä, joka tuntuu parhaalta omaan lapaseen, varsinkin kun käy peräjälkeen kokeilemassa eri malleja. Monesti ei pelkkiä speksejä kantsi tuijottaa liikaa, käytännön ajotuntuma/fiilikset ratkaiskoot pelin. Lisäyksenä voisin todeta, että viime talvena koeajamani F30 320xda sopi omaankin näppiin oikein hyvin, ei oikeastaan huonoa sanottavaa.

[///Marko]

Mulle sopii tuo touring-mallin 328iA xDrive parhaiten senkin takia että viimeiset 5 vuotta tuli ajeltua sedan-mallisilla dieseleillä. Autossa on sopivan verran tehoa ja maltillinen kulutus (sekalaisessa ajossa 8,9 l/100km) hiljaisen käyntiäänen kera. Tähän kun lisätään M-sport paketti ja varusteita muutaman tonnin edestä, on unelma-autoni on valmis